Käsittelyajat ovat venyneet tällä vuosikymmenellä 15 prosenttia
- Suomessa hovioikeuksien ruuhka on viime vuosina pahentunut nopeasti. 2 viime vuoden aikana hovioikeuksien ruuhka kasvoi 1191 oikeusjutulla. 7827 jutusta 9018 juttuun.
- Tällä vuosikymmenellä hovioikeuksien käsittelemien tapausten määrä on kasvanut 22 prosenttia.
- Suunta näkyy käsittelyajoissa, jotka ovat pidentyneet hovioikeuksissa keskimäärin noin 15 prosenttia viime vuosikymmenen lopusta.
- Viime vuonna hovioikeuksissa pomppasi riita-asiakäsittelyjen määrä. Se nousi 479 käsittelyn verran. Rikosasioiden määrä taas oli hovioikeuksissa viime vuonna pienin sitten vuoden 2020.
- Helpoin tapa vähentää käräjä- ja hovioikeuksien ruuhkaa olisi vähentää riita-asioiden määrää.
- Noin 70–80 prosenttia riita-asiakäsittelyistä on hovioikeudessa pikavippivelkojen käsittelyjä.
- Ulosottovelallisten määrä oli viime vuonna 1. kerran ikinä yli 600 000. Noin joka kymmenes suomalainen oli vuonna 2025 ulosotossa.
Suomessa on voivoteltu jo vuosia käräjäoikeuksien ruuhkautuneisuutta ja liiallisia käsittelyaikoja. Mutta myös hovioikeuksien ruuhka on viime vuosina pahentunut nopeasti. Vuoden 2023 lopusta vuoden 2025 loppuun hovioikeuksien ruuhka kasvoi 2 vuodessa 1191 jutulla. 7827 jutusta 9018 juttuun.
Tämän vuosikymmenen aikana hovioikeuksien juttumäärä on kasvanut vuoden 2020 7368 jutusta vuoden 2025 9018 juttuun. Kasvu ei ole suoraviivaista, vaan vuosien aikana määrä välillä myös väheni, mutta kokonaiskuorma muuttui hovioikeuksissa 5 vuodessa 1650 käsittelyä suuremmaksi.
– Hovioikeuksien kuorma on kasvanut lyhyessä ajassa 22 prosenttia. Se näkyy käsittelyajoissa, jotka ovat pidentyneet hovioikeuksissa keskimäärin noin 15 prosenttia viime vuosikymmenen lopusta. Tämä kumuloituu venähtäneiden poliisitutkintojen ja käräjäoikeuden käsittelyaikojen päälle, Lakitoimisto Takaisinperinnän toimitusjohtaja, varatuomari Olli-Matti Korhonen sanoo.
Tiedot ovat Tuomioistuinviraston tilastoista.
Riita-asioiden määrä pomppasi
Viime vuonna hovioikeuksissa pomppasi riita-asiakäsittelyjen määrä. Se nousi edellisvuodesta 479 käsittelyn verran. Rikosasioiden määrä puolestaan oli hovioikeuksissa viime vuonna pienin sitten vuoden 2020.
Rikosasiat ovat rikossyytteitä, joita yleensä edeltää poliisitutkinta. Riita-asiat ovat yleensä yksityishenkilöiden ja yritysten välisiä erimielisyyksiä.
– Helpoin tapa vähentää käräjä- ja hovioikeuksien ruuhkaa olisi vähentää riita-asioiden määrää. Oikeuslaitoksen tehokkain työkalu siihen on käräjäoikeuksien mahdollisuus viedä massatapauksia suoraan korkeimman oikeuden pöydälle. Siten syntyisi ennakkotapauksia. Hovioikeuksilta vapautuisi aikaa lyhentää käsittelyaikoja, Korhonen toteaa.
Toki kaikkein helpoin tapa vähentää riita-asioiden oikeuskäsittelyjä olisi se, että yritykset tekisivät sopimuksistaan selkeitä ja ymmärrettäviä ja sopimusehdoistaan kohtuullisia.
– Riita-asiat tapaavat olla verrattain simppeleitä. Ne tapaavat pohjautua asiakirjoihin ja muuhun kirjattuun tietoon. Niissä ei juurikaan jouduta esimerkiksi sana sanaa vastaan -tilanteisiin. Joten on turhaa, että riita-asioista pääsee syntymään ruuhkaa, Korhonen jatkaa.
70–80 prosenttia on pikavippikiistoja
Hovioikeudessa noin 70–80 prosenttia riita-asiakäsittelyistä on pikavippivelkojen käsittelyjä. Niissä on lähes aina kyse siitä, että yksityishenkilö riitauttaa allekirjoittamansa pikavippisopimuksen jälkijättöisesti.
– Pikavippisopimusriidat voisivat yleensä olla massatapauksia. Eli on iso joukko ihmisiä, jotka toisistaan riippumatta riitauttavat tekemänsä sopimuksen samasta syystä, Korhonen kertoo ja lisää:
– Eli noin viidesosa hovioikeuksia ruuhkauttavista käsittelyistä olisi mahdollista suorittaa nopeammin. Suomalaisten oikeusturva toteutuisi, ja oikeuslaitoksen kuormitus vähenisi. Massana toistuviin sopimuserimielisyyksiin olisi käräjäoikeuksien mahdollista hakea päätös suoraan korkeimmasta oikeudesta.
KKV totesi väärinkäytökset
Viime vuoden kesäkuussa Kilpailu- ja kuluttajavirasto totesi tutkimuksensa pohjalta, että “perintätoimistot käyttävät asemaansa väärin velkomuskanteissa”. Viime vuoden aikana Ulosottolaitoksen mukaan ulosottovelallisten suomalaisten yhteismäärä ylitti 1. kerran historiassa 600 000 rajan. Ulosotossa oli vuoden aikana yli 608 000 suomalaisista.
Lakitoimisto Takaisinperintä ajaa asioita pikavippiyhtiötä tai perintäyhtiötä vastaan joko sopimalla tai oikeudessa. Takaisinperinnän asiakkaan taloudellinen tilanne ei koskaan heikkene palvelun vuoksi. Takaisinperinnän avulla velkaantuneella on mahdollisuus saada kohtuuttomina korkoina maksamiaan rahoja takaisin.
Lisätiedot:
Olli-Matti Korhonen
toimitusjohtaja, Takaisinperintä
puh. 0400852745
olli-matti@takaisinperinta.fi
Lakitoimisto Takaisinperintä on erikoistunut velkaantuneiden auttamiseen. Takaisinperintä on Suomen ainoa asiaansa erikoistunut lakitoimisto. Palvelun tavoite on saada maksetut korot takaisin. Onnistumisprosentti on 99. Lakitoimisto Takaisinperinnän asiakas hyötyy taloudellisesti aina. Lakitoimisto Takaisinperinnän palvelu käynnistettiin vuonna 2023.
