Kuluttajien suojeleminen on jatkuvasti ajankohtainen aihe ja kulutusluottoihin liittyvä korko- tai kustannuskatto on toistuvasti esiintyvä puheenaihe. Euroopan unioni on muun muassa linjannut yhdeksi tavoitteekseen kuluttajien ylivelkaantumisen hillitsemisen. Kuluttajan suojaamiseksi laadittu sääntely pyrkii tasapainottamaan lainamarkkinoilla toimivien lainanmyöntäjien ja kuluttajien välistä voimasuhdetta. Korkokattosääntely on tämän tasapainottamisen yksi konkreettinen esimerkki.
Tässä blogikirjoituksessa tarkastellaan, miten korkokatto toimii ja sen merkitystä kuluttajansuojana erityisesti pikavippien ja muiden korkeakorkoisten lainojen yhteydessä.
Mitä tarkoittaa korkokatto?
Korkokatto on laissa säädetty maksimikorkoprosentti, jota lainanantajat eivät saa ylittää lainojaan myönnettäessä. Korkokatto on asetettu suojelemaan kuluttajia liian korkeilta korkoilta, jotka voivat johtaa taloudellisiin vaikeuksiin ja ylivelkaantumiseen. Korkokatto voi valtiosta riippuen vaihdella, ja kohdistua joko lainan nimellis- tai todelliseen vuosikorkoon.
Suomessa korkokatto koskee tällä hetkellä nimellistä vuosikorkoa. Muille kustannuksille on säädetty tarkat euromääräiset ylärajat, mutta tästä syystä todellinen vuosikorko voi siis käytännössä olla korkokattoa suurempi.
Ajoittain korkokatto sekoitetaan kustannuskattoon. Kustannuskatolla tarkoitetaan luotosta aiheutuvien kustannusten (kuten korkojen ja muiden kulujen) suurinta sallittua euromäärää. Ruotsissa on esimerkiksi säädetty, että luoton kustannukset eivät saa ylittää luoton pääomaa.
Korkokatto rajoittaa lainan kokonaiskustannuksia
Korkokatto on yksi keskeinen keino velkaantumisen hillitsemiseksi. Lainsäätäjä tosin epäonnistui vuonna 2013 voimaan astuneen korkokaton kanssa, sillä se koski vain alle 2 000 euron suuruisia lainoja. Sääntelyn seurauksena luotonmyöntäjät ja pikavipparit ryhtyivät tarjoamaan vain 2 000 euroa ja sitä suurempia lainoja. Käytännössä tämä johti siihen, että henkilö, joka tarvitsi lainaa esimerkiksi 5 00 euroa, joutui ottamaan 2 000 euron lainan.
Korkokatto on havaittu pienentävän ylivelkaantumisen riskiä, lisäävän lainaamisen läpinäkyvyyttä ja estävän kohtuuttomien korkojen perimisen.
Kun korkokatto rajoittaa osaltaan lainan kokonaiskustannuksia, on sillä suora vaikutus velallisen takaisinmaksettavan koron määrään. Pienemmät korkokulut helpottavat lainan takaisinmaksua ja kuluttajan taloudellisen tilanteen hallintaa.
Korkokatto tekee lainaamisesta läpinäkyvämpää ja estää kohtuuttomien korkojen perimisin
Yhtenäinen korkokatto tekee lainaehtojen vertailemisesta selkeämpää ja yksinkertaisempaa. Kuluttajat voivat vertailla eri luotonmyöntäjien ehtoja tietoisena siitä, että luoton korko on kaikissa vaihtoehdoissa enintään tietyn suuruinen. Tämä lisää läpinäkyvyyttä lainamarkkinoilla sekä lisää tervettä kilpailua lainanmyöntäjien kesken.
Pikavippien tapa periä kohtuuttoman korkeita korkoja ja piilokuluja estyy korkokaton ja kustannuksiin liittyvän sääntelyn myötä. Korkokatto pakottaa luotonmyöntäjät säilyttämään korkonsa ja kulunsa tietyllä tasolla, joka estää kulujen muodostumisen kohtuuttomaksi.
Korkokaton vaikutukset lainamarkkinoille
Kun uusi korkokatto koskee kaikensuuruisia lainoja, ei kukaan luotonmyöntäjä pysty kiertämään sääntelyä. Tämän seurauksena kilpailusta on tullut terveempää ja monet luotonmyöntäjät ovat joutuneet tarkistamaan sopimusehtojansa sekä muuta luotonmyöntötoimintaansa. Osa lainanmyöntäjistä on poistunut lainamarkkinoilta ja jäljelle jäävä osa on joutunut alentamaan perimiään korkoja korkokaton mukaiseksi.
Matalamman koron vuoksi luotonmyöntäjän saama tuotto pienenee. Tämän seurauksena luotonmyöntäjien on välttämätön arvioida kuluttajan luottokelpoisuutta ja luotonmyöntämiseen liittyvää luottotappioriskiä entisestä huolellisemmin.
Korkokaton seurauksena lainamarkkinoilta on saattanut poistua joitain toimijoita, jotka eivät ole kyenneet noudattamaan uusia sääntöjä tai jotka ovat katsoneet toimintansa kannattamattomaksi rajoitetummilla koroilla ja lisääntyneillä velvollisuuksilla. Tämä on puolestaan vähentänyt tarjolla olevien lainatuotteiden monimuotoisuutta, mutta samalla parantanut jäljellä olevien tuotteiden laatua ja kuluttajien suojaa. Jäljelle jäävät luotonmyöntäjät pyrkivät korkoa laskemalla säilymään kilpailukykyisenä ja houkuttelevana vaihtoehtona kuluttajille.
Korkokatto on saanut kritiikkiä lainaa tarjoavilta yrityksiltä
Vaikka korkokatto tarjoaa merkittäviä hyötyjä kuluttajansuojalle, on se kohdannut myös kritiikkiä. Keskeinen kritiikki nivoutuu elinkeinoharjoittamisen vapauteen. Täsmällisemmin siihen, että lainsäätäjä puuttuu elinkeinonharjoittajan oikeuteen määritellä itse omien palveluidensa tai tuotteidensa hinta.
Jotkut kriitikot pelkäävät, että liian matalaksi asetettu korkokatto voi rajoittaa erityisesti pienituloisten ja heikon luottoluokituksen omaavien kuluttajien pääsyä lainoihin, sillä lainanantajat voivat pitää heidän lainojaan liian suurena riskinä. Tätä kritiikkiä tuetaan usein jopa sillä, että pienituloiset ovat nimenomaan se ryhmä, joka on eniten lainan tarpeessa. Viime kädessä kyse on väitetysti kuluttajien yhdenvertaisuudesta, sillä näin säädetty korkokatto kohtelisi epäyhdenvertaisesti kuluttajia heidän taloudellisen asemansa mukaan.
Lisäksi on esitetty huoli siitä, että tiukka korkokattosääntely saattaa ohjata lainanottajia etsimään rahoitusta lainamarkkinoiden ulkopuolelta, kuten epävirallisilta tai pimeiltä lainamarkkinoilta, joilla ei ole samoja sääntelyn asettamia rajoituksia.
Korkokatto toimii kuluttajansuojan työkaluna lainamarkkinoilla
Korkokatto on osoittautunut tehokkaaksi välineeksi kuluttajien suojelussa, erityisesti korkeakorkoisten pikavippien osalta. Euromäärästä riippumaton korkokatto vähentää ylivelkaantumisen riskiä, lisää lainamarkkinoiden läpinäkyvyyttä ja suojaa kuluttajia kohtuuttomilta koroilta ja kuluilta.
Korkokaton täytyy kuitenkin olla tasapainoisesti asetettu, jotta se ei rajoita kohtuuttomasti lainan saatavuutta eikä lisää harmaan talouden riskiä. Oikein toteutettuna korkokatto on merkittävä työkalu lainanottajien suojelemisessa ja terveempien lainamarkkinoiden edistämisessä.
